sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Akuutti stressireaktio

Terkka sitten keksi diagnoosin itkulleni, akuutti stressireaktio. Tuo akuutti hivenen hymyilyttää. Akuuttihan tarkoittaa sananmukaisesti äkillistä. Taitaa paremminkin olla myöhästynyt stressireaktio, tais vasta nyt kolahtaa tajuntaa, mitä syöpään sairastuminen tarkoittaa...

Sain kaksi päivää sairauslomaa ja kiellon tehdä mitään fyysisesti raskasta. Uimaankaan en saanut mennä. Eipä tuo laiskottelu paljoa ole mielialaa kohottanut, mutta ei ole surkeammaksikaan mennyt. Yritän huomenna maanantaina mennä töihin, jaksaa koko viikon töissä. En niinkään sen takia, että tuntisin huonoa omaatuntoa poissaolosta, vaan jotta saisin jotain sutinaa ympärilleni. Mun pieni ystäväpiirini kun kuuluu niihin onnekkaisiin, joilla on työpaikka, niin eipä mulla seuraa viikolla olisi. Ja kotona alkaa kyllä äkkiä harmittamaan tekemättömät kotityöt, mutta mihinkään ei oikein osaa tartua. Ja sekin harmittaa ja masentaa. Enkä osaa delegoidakaan mitään, vaikka normaalisti jaan hyvin sujuvasti kotitöitä muille.

Vaikea saada oikein mitään järkevää kirjoitettuakaan. Psykologille on kuitenkin aika varattuna, viikon päästä maanantaina sinne juttelemaan. Jos sieltä saisi lisää työkaluja oman mielensä hallintaan.