Plastiikkakirurgilla

Kiirastorstaina oli aika plastiikkakirurgille, tai muovikirurgille, kuten mieheni asian ilmaisi. Olin tehnyt varmuuden vuoksi jo tunnin verran sisään töitä, jos lääkäriaika olisi vaikkapa ollut myöhässä ja kun en yhtään tiennyt, kuinka pitkään siellä menisi. Ajatus töissä viipymisestä minuuttiakaan yli työajan kiirastorstai-iltana ei innostanut yhtään.

Lääkäri kutsui mut huoneeseensa minuutilleen. Huoneessa oli myös kaksi hoitajaa, toinen tietokoneella ja toinen leikkaussalivaatteissa. Tervehdin kaikkia ja istuin tuoliin. Lääkäri kysyi, olenko omasta tahdostani päätynyt rintarekonstruktioleikkaukseen ja oli tyytyväinen myöntävään vastaukseeni. Kuulema toisenlaisiakin vastauksia on... Seuraavaksi sainkin käskyn riisua yläosan paljaaksi ja nousta seisomaan. Lääkäri katseli pienen hetken yläkehoani ja kysyi ammattiani, totesi työni olevan raskasta ja tarttui käsivarteeni nostaen sen sivulle vaakatasoon ja käänsi kyynärvarren ylöspäin niin, että käsi oli 90 asteen kulmassa käskien painamaan kyynärpäätä kohti lattiaa. Olipa outo liike, jouduin tekemaan sen vielä toistekin, jonka jälkeen lääkäri totesi: "Hyvä! Lihas toimii hienosti." Tuon lyhyen tutkimuksen jälkeen lääkäri ilmoitti tekevänsä uuden rinnan pohjan selkäkielekkeestä, sillä työni kannalta vatsakielekeleikkaus voisi aiheuttaa enemmän ongelmia. Sairaalassa joutuisin olemaan kaksi yötä ja sairauslomaa tulisi neljä viikkoa. Jonoakaan näihin tällaisiin leikkauksiin ei ole, mutta esitin toiveen, että oma leikkaukseni olisi vasta syksyllä. Se merkattiin kirjoihin ja kansiin. Sairaanhoitaja kutsuisi puheilleen, kun operaatio olisi lähempänä. Kiitos näkemiin, ja hyvää pääsiäistä!

Olipas tehokas lääkärireissu, aikaa kului vain kymmenen minuuttia. Hieman hölmistyneenä läksin töihin ja ilmoitin pomolleni lähteväni aikaisemmin töistä. Syksyä odotellessa!

Sokereita ja uusia tutkimus- yms. aikoja

Työterveyden diabeteshoitaja on mukava nainen. Mulle kylläkin jäi sellainen mielikuva, että hän oli enemmän kiinnostunut syövästäni kuin sokeriarvoistani, mutta kyllä me niistäkin juteltiin. Sain verensokerimittarin, harjoittelimme sen käyttöä ja kotiohjeiksi tuli mitata kahtena aamuna sokerit ennen aamupalaa ja yhtenä päivänä pari tuntia lounaan jälkeen, eli ihan normaalit perusmittaukset T2D-potilailla, joilla oma sokerimittari on. Hän myös kertoi, että jos saisin diagnoosin, niin saisin kunnalta lansetit ja mittaliuskat samanlaiseen 3 mittauskertaa/viikko -systeemiin, mutta ilman diagnoosia joutuisin hankkimaan ne itse, sillä sokereita kannattaisi kuitenkin aika ajoin seurata. Hyvä hankintapaikka on diabeteskauppa.fi -nettikauppa. Tilasinkin sieltä jo lisää lansetteja ja mittaliuskoja, sivusto toimi melko hitaasti, mutta myöhään sunnuntai-iltana tehty tilaukseni oli toimitettu maanantaina Matkahuollon toimitettavaksi ja tiistaina kilahti tekstiviesti kännykkääni, jossa kerrottiin, että paketti on noudettavissa valitsemastani asiamiespostista.

Järkytyin aika tavalla, kun diabeteshoitaja sanoi, että paastosokerini 7,4 on selvästi diabeettinen arvo ja jos saisin toisen yli 7:n paastoarvon, saisin diagnoosin ja joutuisin samantien lääkitykselle. Olin luullut, että alussa hoitona olisi ruokavaliohoito, mutta ei, mua todellakin odottaisi jo heti Metformin-lääkitys!

Diabeteshoitaja antoi lähetteen labraan paastosokerin ja ns. pitkän sokerin mittaukseen, uuden ajan itselleen ja myöskin ajan työterveyslääkärille. Ja koska kotona odotti kirje sairaalasta naistentautien poliklinikalta, alkaa kalenterini taas muistuttamaan syöpävuoteni kalenteria. Neljälle viikolle seitsemän eri merkintää seitsemälle eri päivällä...

Ps. Kotimittauksissa sokeriarvoni eivät ole vielä kertaakaan ole olleet yli rajojen. Olen entistä hämmentyneempi labrassa mitatusta korkeasti paastosokeristani.

Gynekologilla

Kun syö Tamofenia, suositellaan gynekologilla käyntiä kerran vuoteen, sillä Tamofen saattaa aiheuttaa kohdun limakalvoon pahanlaatuisiakin muutoksia. Viime vuonna kävin huhtikuussa ja huhtikuussa piti tänäkin vuonna mennä, mutta viime viikolla mulla oli pientä veristä vuotoa. Sellainenhan on ihan yleinen Tamofenin vaikutus, mutta kun mulla ei ole koko tämän lähes kahden vuoden Tamofenin syönnin aikana kertaakaan ollut minkäänlaisia vuotoja, ja kun vasemman munasarjankin tienoilla on aika ajoin ollut kipua, varasin ajan jo nyt maaliskuussa. Ajattelin, että parempi varmistaa kuin katua, ja onpahan sitten käyty ja voi asian taas vuodeksi unohtaa.

Tutkimukset oli peruskauraa, niitä en ala sen tarkemmin selittelemään. Oikean munasarjan kysta ei ole kasvanut, vasemmassa munasarjassa ei näkynyt mitään, mikä olisi kipuilun selittänyt, eli ilmeisesti kyseessä on vain jonkin sortin kiinnikkeet tms. Kohdussa sen sijaan näkyi ultraäänitutkimuksessa mahdollinen polyyppi, ja jos se on polyyppi, niin vuoto on ollut siitä lähtöisin, jolloin tilanne tarkistetaan yleensä tähystyksellä ja polyyppi poistetaan. Gynekologini painotti moneen otteeseen, että hän ei muista, että tällaisissa polyypeissa olisi koskaan ollut mitään poikkeavaa, mutta silti on vähän halju olo.

Hyvähän se on, että tutkitaan. Kun on yksi maligniteetti ollut, niin taidetaan normaalia helpommin jatkotutkimuksiin lähettää - näin ainakin oma tukihenkilöni on kertonut. Nyt sitten odottelen aikaa sairaalaan gynen polille ja mietin, miten sanani perheelleni ja äitilleni asettelen, etten turhaan huolestuta heitä.