Kun oikein rautalangasta väännetään, niin Hellusirpukkakin alkaa ymmärtämään. Vielä on muutama viikko odotettavana mammografiaa ja ultraääntä. Pientä vääntöä oli hoitajan kanssa, että onko mulle viime vuonna tehty mammografiaa vaiko eikö, mammografia kun tehdään kerran vuoteen. No, uskoihan se hoitajakin sitten, että mulle ei ole viime vuonna tehty mammoa. Viime vuonna oli oikean rinnan magneettikuvauksessa, suunniteltu puolen vuoden kontrolli sen takia, että ennen leikkausta olleessa MRI:ssä, uusintamammossa ja -ultrassa oikeassakin rinnassa näkyi jotain epämääräistä. Tämä magneettikuvaus on kuitenkin mielestäni sotkenut mammografia-aikatauluni, mutta kuitenkin on tärkeintä, että sinne pääsen. MRI:ssä oli kuitenkin selvinnyt, että poisleikatun rinnan alueella ei näy mitään epämääräistä syöpään viittaavaa *peukku ja hymiö*
Jo viime lääkärireissulla mun piti valittaa vasenta, leikatun puolen, kainaloa. Se on ollut nyt toista kuukautta kipeä. Tunnustelemalla en löydä sieltä mitään, mutta eipä yksikään lääkärikään löytänyt ennen leikkausta niitä syövästä turvonneita imusolmukkeita. Viime lääkärireissulla päähuomio oli kuitenkin siinä kovassa yskässäni, unohdin kainalon kokonaan. Kipu ei ole niin kovaa, että särkylääkettä pitäisi ottaa. Tunnustelemalla löytyy pari kipeää kohtaa, mielestäni ne eivät ole lihaksien kiinnityskohdissa. Vasen käsikin on kumman kalvakka, vahamainen. Kävellessä ei kylläkään ole tullut sormiin turvotusongelmia, niistä kärsin parisen vuotta ennen syöpäleikkausta. Vähän pidempi kävelylenkki ja sormet alkoivat turpoamaan, sitä ihmeteltiin yhdessä isännän kanssa, mutta eipä kummallekaan tullut mieleen, että sen takana saattaisi olla jotain vakavampaakin.
No joo, nyt täytyy unohtaa tämä juttu muutamaksi viikoksi ja koettaa nauttia sydäntalvesta. Tämän päivän Herceptin-tiputus meni hyvin. Nyt on hieman uupunut olo, mutta ei huolta, olen sairauslomalla tämän päivän. Tässä vois kohta ottaa vaikkapa päiväunet =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti