Työterveyden diabeteshoitaja on mukava nainen. Mulle kylläkin jäi sellainen mielikuva, että hän oli enemmän kiinnostunut syövästäni kuin sokeriarvoistani, mutta kyllä me niistäkin juteltiin. Sain verensokerimittarin, harjoittelimme sen käyttöä ja kotiohjeiksi tuli mitata kahtena aamuna sokerit ennen aamupalaa ja yhtenä päivänä pari tuntia lounaan jälkeen, eli ihan normaalit perusmittaukset T2D-potilailla, joilla oma sokerimittari on. Hän myös kertoi, että jos saisin diagnoosin, niin saisin kunnalta lansetit ja mittaliuskat samanlaiseen 3 mittauskertaa/viikko -systeemiin, mutta ilman diagnoosia joutuisin hankkimaan ne itse, sillä sokereita kannattaisi kuitenkin aika ajoin seurata. Hyvä hankintapaikka on diabeteskauppa.fi -nettikauppa. Tilasinkin sieltä jo lisää lansetteja ja mittaliuskoja, sivusto toimi melko hitaasti, mutta myöhään sunnuntai-iltana tehty tilaukseni oli toimitettu maanantaina Matkahuollon toimitettavaksi ja tiistaina kilahti tekstiviesti kännykkääni, jossa kerrottiin, että paketti on noudettavissa valitsemastani asiamiespostista.
Järkytyin aika tavalla, kun diabeteshoitaja sanoi, että paastosokerini 7,4 on selvästi diabeettinen arvo ja jos saisin toisen yli 7:n paastoarvon, saisin diagnoosin ja joutuisin samantien lääkitykselle. Olin luullut, että alussa hoitona olisi ruokavaliohoito, mutta ei, mua todellakin odottaisi jo heti Metformin-lääkitys!
Diabeteshoitaja antoi lähetteen labraan paastosokerin ja ns. pitkän sokerin mittaukseen, uuden ajan itselleen ja myöskin ajan työterveyslääkärille. Ja koska kotona odotti kirje sairaalasta naistentautien poliklinikalta, alkaa kalenterini taas muistuttamaan syöpävuoteni kalenteria. Neljälle viikolle seitsemän eri merkintää seitsemälle eri päivällä...
Ps. Kotimittauksissa sokeriarvoni eivät ole vielä kertaakaan ole olleet yli rajojen. Olen entistä hämmentyneempi labrassa mitatusta korkeasti paastosokeristani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti