Ja nyt niitä valokuvia =)

Tästä aloitettiin, rinnanpoistoleikkauksesta aikaa 2 vuotta 10 kuukautta. Kainalo edelleen tunnoton, samoin olkavarren alaosa. Liikeradat kuitenkin jota kuinkin normaalit. Ei pahempia turvotuksia missään. Sädehoitorusketus edelleen näkyvissä, eikä kuulema tuosta enää enempää vaalene. (Kuva on peilikuvana, koska se on kuvattu kännykän etukameralla)




Paksut siteet poistettiin uuden rinnan päältä toisena aamuna leikkauksen jälkeen. Hei, sehän näyttää ihan teipillä kootulta tissiltä =) Ja leikatun puolen käsikin lepää niin nätisti tyynyllä, muodostaen noin 45 asteen kulman.




Viikko leikkauksen jälkeen, turvotus aika huimaavaa ja iho vaihtaa väriään koko ajan. Kainalokin on enemmän tai vähemmän mustanpuhuva, sitä en kuitenkaan yrittänyt kuvata. Tästä näkyy kuitenkin hyvin, miten rinta on "ylirakennettu", ylempänä kuin alkuperäinen sekä isompi. Uusi rintahan tulee laskeutumaan lähikuukausien aikana, siksi nänniäkään ei tehdä samalla kertaa, ettei menisi poskelleen. Usein lopputuloksen näkee vasta vuoden kuluttua leikkauksesta. Turvotuksesta huolimatta rinta ei ole kipeä, ainoastaan haavat ilmoittavat mielipiteensä, jos yrittää kyljellään nukkua. Päiväsaikaan on muuten yllättävän vaikeaa muistaa pitää käsivartta tuossa aikaisemmin mainitsemassani 45 asteen kulmassa...





Eniten elämää vaikeuttaa tällä hetkellä selän leikkaushaava. Sieltä plastiikkakirurgi leikkeli irti 6x8 cm pläntin. En ole itse haavaa nähnyt, ei taivu niskat riittävästi, jotta suoraan peilistä näkisin. Saan kyllä T-paidan päälleni puettua, mutta en riisuttua, eli kuljeskelen edelleen paitapuserossa. Hiustenpesu onnistuu, kun hengittelee syvään ja tekee rauhallisia liikkeitä. Mieli ei tee nostella tai kanniskella mitään maitopurkkia painavampaa. Seisomaan nouseminen pitää tehdä ajatuksen kanssa. Sain sairaalasta samat jumppaohjeet kuin silloin aikoinaan rintasyöpäleikkauksen jälkeen, mutta eipä ole tarvinnut vielä ajatellakaan, että tekisin muuta kuin hengitysharjoituksia.




Elämää vaikeuttaa myös dreeniletku tuolta selän alueelta (kuvassa kyljestä törröttämässä). Toinen dreeni poistettiin jo sairaalassa, mutta tämä jäi riemukseni ja riesakseni. Isäntä veti tuollaiset navasta selkärankaan ulottuvat teipit pitämään dreeniä paikallaan, niin ei niin pahasti nykäise, jos dreenipussi lattialle unohtuu... Kauhulla odotan dreenin ja teippien poistoa... Milloin se tapahtuu, huomisaamuna pitäisi selvitä. Dreeninpoisto piti olla huomenna, mutta soittivat klo 17 sairaalasta, että pitäisi aamulla soittaa ja varata uutta aikaa perjantaille. Hämmennyin niin soittoajankohdasta, että en osannut protestoida yhtään asiaa. Huomenaamulla en aio olla hämmentynyt ja arka ollenkaan, kun soitan. Dreeniä ei ylipäätään pitäisi pitää yli viikkoa, sillä sehän on suora tulehdusväylä leikatulle alueelle...